Joensuu

Asemanseutu
alueena

Joensuun rautatieasema sijaitsee Pielisjoen itäpuolella noin kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Joensuu toimii Karjalan radan pikajunien pohjoisena pääteasemana, mutta kiskobussiliikennettä on myös pohjoisen ja lännen suuntaan, lisäksi rata Ilomantsiin on tavaraliikenteen käytössä. Rautatie saapui Joensuuhun 1894, mutta alkuperäinen ratayhteys etelän suuntaan Viipurin kautta katkesi alueluovutuksiin. Sodan jälkeen korvaava yhteys kulki Pieksämäen kautta, kunnes uusi Karjalan rata Lappeenrannan kautta valmistui 1966. Asemanseutu kuului alun perin Kontiolahden ja sittemmin Pielisensuun kuntiin ja itse Joensuun keskusta rajoittui ruutukaava-alueeseen Pielisjoen länsipuolella. Asemanseutu siirtyi osaksi Joensuun kaupunkia 1954, mutta pysyi keskustarakenteen ulkopuolella osittain joen estevaikutuksenkin takia. Vaikka keskusliikenneasemasuunnitelmat kariutuivatkin 1970-luvulla, kaukoliikenteen linja-autoasema siirtyi kuitenkin rautatieaseman yhteyteen vuonna 1985. Itäisenä yliopistokaupunkina liikenneyhteydet muualle Suomeen ovat Joensuulle erittäin tärkeät ja junaliikenteen vuoromäärä on myös yksi kaupungin nykyisen strategian mittareista. Joensuun rautatieasema ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Asemanseudun
kehittäminen

Asemanseudulle suunniteltiin matkakeskusta silloisen linja-autoaseman laajennusosaan jo 2000-luvun alussa, mutta hanke kariutui osapuolten erimielisyyteen ja ratapihan uudistamisen viivästymiseen laitureille johtavan tunneliyhteyden kalleuden vuoksi. Asemanseudun kehittäminen pääsi kuitenkin käyntiin, kun symmetrisen kaupungin visio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2014. Vision mukaisesti Pielisjoki muuttuu keskustan rajasta voimavaraksi, kun keskustaa pyritään laajentamaan myös joen itäpuolelle. Symmetrian idea toistui myös valtion kanssa tehdyssä kasvusopimuksessa. Uudet siltayhteydet paransivat joen eri puolien saavutettavuutta. 300000 k-m²:n kehitystavoitteen painopiste on Penttilänrannan teollisuusalueen muuntamisessa asumiskäyttöön, mutta myös asemanseudulle on liikennetoimintojen lisäksi osoitettu tavoitteita niin asumiselle kuin kaupalliselle toiminnalle.

Asemanseudun yleissuunnittelu ja asemakaavoitus käynnistyivät 2015 ja samanaikaisesti ratapihan uudistus eteni yleissuunnitelmasta ratasuunnitteluun. Asemanseudulla otettiin käyttöön kehittämisaluemenettely ja kaupunki koordinoi maanomistajien yhteistyötä. Asemanseudulla tavoiteltiin määrällisten tavoitteiden lisäksi alueen kehittämistä älykkäiden liikennepalveluiden ja valaistusratkaisujen kehitysalustaksi. Linja-autoasema ja entinen asemasta erillinen ravintolarakennus purettiin ja tilalle rakennettiin asemalaiturin viereen kaukoliikenteen katetut lähtölaiturit ja niille johtava linja-autoille ja invatakseille rajattu ajoyhteys. Viereisen hotellin omistava osuuskauppa rakensi omalla kustannuksellaan pysäköintilaitoksen, joka palvelee niin hotellia kuin liityntä- ja saattopysäköintiä. Vuonna 2021 valmistuneeseen pysäköintitaloon sijoittuu myös matkustajien odotustila ja kioski.

Vuonna 2021 alkoi Väyläviraston toimesta Joensuun ratapihan uudistus. Tunnelin sijasta yhteys keskimmäiselle raiteelle toteutettiin ylikulkusillalla ja hisseillä. Myös laiturit korotettiin esteettömyysvaatimusten mukaiseksi.

Tapahtumassa
seuraavaksi

Ratapihan uudistus jatkuu asetinlaitteen ja raiteiston uusimisella ja sähköistyksen ja valaistuksen lisäämisellä. Uudistuksilla parannetaan sekä tavara- että henkilöliikenteen liikennöintiolosuhteita. Aseman entisen pysäköintialueen kohdalle on kaavoitettu kerrostalokortteli, joka ei ole vielä toteutunut. Kaupunki pyrkii edistämään yksityisiä investointeja asemanseudulla. Aseman pysäköintitalon käyttöä ja alueen toiminnallisuutta pyritään parantamaan liikennejärjestelyin ja asemanseudun yhteyksiä ruutukaavakeskustaan parannetaan. Laiturit yhdistävän ylikulun jatkaminen asemaparkkiin on myös Joensuun tavoitteena.