Jyväskylä

Jyväskylän asemanseudulta etsitään tilaa keskustan tiivistämiselle ja kasvulle

Graafinen visualisointi Jyväskylän keskustan ja Lutakon alueen välille suunnitellusta kansirakenteesta. Näkymä on keskustan suunnasta Lutakkoon päin, keskustan ja Lutakon rakennukset on esitetty valkoisena. Keskellä kirkkaammilla väreillä korostettu leveä kansirakenne, jonka päälle on rakennettu kerrostaloja. Kerrostalojen keskellä puistomainen kulkuväylä. Kuvassa etualalla poikittain Hannikaisenkatu, jonka yli kannelle johtaa kapea kävelysilta. Hannikaisenkatu ja kansirakenteen alla kulkevat rautatie ja Rantaväylä on korostettu kuvassa valojuovilla. Kuvan tekijä Inaro Oy, kuvan oikeudet Jyväskylän kaupunki.

Pysäköinti

  • autot: matkakeskuksen pysäköintitalossa 432 paikkaa, osa latauspaikkoja, kaikki maksullisia, useita muita pysäköintitaloja aseman läheisyydessä
  • polkupyörät: n. 400 runkolukittavaa paikkaa, kymmenesosa katettu, osa 2-kerroksisia

Junaliikenne: arkisin 17 junaa/vrk

Muut joukkoliikenneyhteydet: seudulliset ja kaukobussit matkakeskuksesta, paikallisliikenneterminaali 300 metrin päässä

Matkustajamäärät (2019): n. 2300 hlö/vrk

Kaupalliset ja julkiset palvelut: matkakeskuksessa ravintoloita, kioski, karkkikauppa

Maanomistus:

  • asema: yksityinen
  • pysäköintialueet: yksityinen, kaupunki
  • yleiset alueet: kaupunki, yksityinen
  • kehitettävät alueet: kaupunki, Väylävirasto
Taustakartta Jyväskylän asemanseudusta, karttaan on merkitty ympyrät 500 metrin ja yhden kilometrin etäisyydelle Jyväskylän rautatieasemasta. Korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asemasta asuu 7087 ihmistä ja työpaikkoja on 10988. Yli 500 metrin mutta korkeintaan yhden kilometrin etäisyydellä asukkaita on 10463 ja työpaikkoja 4483. Kartan lähde Maanmittauslaitos, asukas- ja työpaikkatietojen lähde Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen YKR-ruututietokanta.

Aseman luokitus

Aseman luokitus

Kaukoliikenteen 1b-luokka

Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)

Palvelutaso

Palvelutaso

Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta

Kehitysvaihe

Kehitysvaihe 1

Kehitystyöhön osallistuvat tahot

  • kaupunki
  • valtio (Väylävirasto, Keski-Suomen ELY)
  • yksityiset (maanomistajat)

Asemanseutu
alueena

Jyväskylän matkakeskus sijaitsee kaupungin keskustan itäreunalla. 20 vuotta juuri täyttänyt matkakeskus palvelee yhä sekä rautatie- että linja-autoliikennettä, vaikka rakennuksen painopiste onkin siirtynyt matkustajapalveluista enemmän kaupallisten palveluiden ja toimistojen suuntaan. Paikallisliikenteen bussit eivät kulje aivan matkakeskuksen kautta, mutta paikallisliikenneterminaali on vain korttelin päässä, joskin katveessa matkakeskukselta katsottaessa. Välittömästi matkakeskuksen eteläpuolella sijaitsevat Jyväskylän suojeltu vanha rautatieasema ja siihen liittyvät rakennukset, jotka ovat nykyisin ravintola- ja asuinkäytössä. Keskusta-alue rajautuu ratapihaan ja eri valtateiden liikenteen yhdistävään Rantaväylään. Liikennealueet ylittävä kävely- ja pyöräilysilta yhdistää matkakeskuksen ja keskustan Lutakon alueeseen, joka on kehittynyt teollisuusalueesta kulttuurin, tapahtumien ja asumisen alueeksi.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Asemanseudun
kehittäminen

Jyväskylässä on käynnissä jo toinen asemanseutuun liittyvä kehityssykli 30 vuoden aikana. Jos ensimmäisellä matkakeskukseen johtaneella kehityskierroksella tavoitteet olivat liikenteelliset, nyt tavoitteet liittyvät saavutettavuuden lisäksi keskustan kehittämiseen, tiivistämiseen ja kaupunkikuvaan. Jyväskylä tavoittelee keskustan asukas- ja työpaikkamäärän huomattavaa kasvua. Keskustaan rajautuva väljä ja toiminnoiltaan muuntunut asemanseutu on siten luontainen kasvusuunta. Merkittävin haaste tavoitteille on ratapihan ja valtatien tilaa vievät ja kaupunkikuvallisesti ankeat alueet. TEN-T-verkkoihin kuuluvien ja paikallisestikin tärkeiden väylien toiminnallisuutta ei voi kuitenkaan vaarantaa. Rantaväylän suunnittelun käynnistyminen ELY-keskuksen puolelta sai myös kaupungin aloittamaan laajempaa aluetta koskevan osayleiskaavaprosessin vuonna 2015, jotta liikenteen ja maankäytön tavoitteet saataisiin sovitettua paremmin yhteen. Erityistarkastelu kohdistettiin väyliä ylittäviin silta- ja kansiratkaisuihin. Toteuttamisedellytysselvityksessä eri vaihtoehtojen pohjalta määriteltiin periaatesuunnitelma Asematorilta Lutakkoon johtavasta kannesta ja täydennysrakentamisesta esimerkiksi matkakeskuksen pysäköintitalon päälle, Hannikaisenkadun varteen ja Paviljongin yhteyteen. Siinä, missä muut täydennysrakennuskohteet todettiin lähtökohtaisesti kannattaviksi, suuren kertainvestointina rakennettava ja alittavan liikenteen turvallisuusvaateet täyttävä kansirakenne vaatii kaupungilta merkittävää osallistumista kustannuksiin.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Tapahtumassa
seuraavaksi

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan valmistelu jatkuu. Kannelle sijoittuvien, ratapihaa ylittävien siltakortteleiden jatkosuunnittelu edellyttää Rantaväylän ja Satamakadun liittymäjärjestelyiden tarkentamista. Rantaväylää hallinnoiva Keski-Suomen ELY on käynnistänyt valtatietä 9 koskevan aluevaraussuunnittelun. Täydennysrakentamiskohteista ensimmäisenä toteutunee Hannikaisenkadun alkupään asuinkorttelit.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Yhteystiedot

Sarita Nordstrand, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

Asemanseudut