Kotkan satama

Kotkan sataman seisake sijaitsee keskustan ja Kantasataman kehitysalueen välittömässä läheisyydessä

Selkeänä päivänä lännestä päin otettu lähikuva Kotkan sataman seisakkeesta, seisakkeella pysähtyneenä O-tunnuksella liikennöivä SM2-lähijuna. Asfalttipintaisella asemalaiturilla on katos, jossa on penkki. Laituriraiteen oikealla puolella on muita ratapihan raiteita, raiteiden yllä sähköistys. Seisakkeen vasemmalla puolella kulkee Tornatorintie. Tornatorintien vasemmalla puolella puita, joiden läpi kuultaa meri. Junan takaa oikealla näkyy hotelli Merikotkan keltainen Jugend-tyylinen rakennus, kauempana vasemmalla XAMK-ammattikorkeakoulun rakenteilla oleva rakennus, Satama Areenan rakennus ja iso satamanosturi. Kuvan on ottanut Lilian Pallas ja kuvan oikeudet omistaa Kotkan kaupunki.

Pysäköinti

  • autot: ei liityntäpysäköintiä, kaksi saattopysäköintipaikkaa
  • polkupyörät: 4 runkolukittavaa paikkaa

Junaliikenne arkisin: 7 junaa/vrk

Muut joukkoliikenneyhteydet: ei asemalle, paikallisliikenneterminaali 700 m, lähimmät pysäkit 450 m

Matkustajamäärät (2019): n. 80 hlö/vrk

Kaupalliset ja julkiset palvelut: ei palveluita asemalla, lähellä hotelli ja ravintoloita

Maanomistus:

  • asema: kaupunki
  • pysäköintialueet: ei pysäköintialueita
  • yleiset alueet: kaupunki
  • kehitettävät alueet: kaupunki, Senaatin Asema-alueet Oy
Taustakartta Kotkan sataman asemanseudusta, karttaan on merkitty ympyrät 500 metrin ja yhden kilometrin etäisyydelle Kotkan sataman rautatieasemasta. Korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asemasta asuu 4519 ihmistä ja työpaikkoja on 3209. Yli 500 metrin mutta korkeintaan yhden kilometrin etäisyydellä asukkaita on 6697 ja työpaikkoja 2394. Kartan lähde Maanmittauslaitos, asukas- ja työpaikkatietojen lähde Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen YKR-ruututietokanta.

Aseman luokitus

Aseman luokitus

Kaukoliikenteen 2. luokka

Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)

Palvelutaso

Palvelutaso

Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta

Kehitysvaihe

Kehitysvaihe 2

Kehitystyöhön osallistuvat tahot

  • kaupunki
  • valtio (Senaatin asema-alueet)
  • yksityiset (kehitysyhtiö (aiemmin))

Asemanseutu
alueena

Kotkan sataman rautatieasema sijaitsee Kotkansaaren rannalla välittömästi kaupungin keskustan ja satama-alueen välissä. Asema toimii Kouvola-Kotka -lähijunien pääteasemana. Kotka-Kouvola -rataosa on yksi Suomen tärkeimmistä tavaraliikenteen väylistä ja kuuluu yhdessä Kotkan-Haminan sataman kanssa TEN-T -ydinverkkoon. Rataosa on sähköistetty ja kaksiraiteinen Haminan radan erkanemiskohtaan saakka. Rataosan Juurikorpi-Mussalo kaksiraiteistaminen on suunnitteilla. Myös Kotkan ja Kotkan sataman rautatieasemien kautta kulkeva rataosa on sähköistetty ja merkitty kehitettäväksi pääradaksi. Kotkan sataman rautatieasema on palvelutasoltaan yksinkertainen seisake, mutta sijaitsee lähempänä keskustaa kuin Kotkan rautatieasema. Lisäksi Kotkan sataman läheisyydessä on Kantasataman alue, jolla sijaitsee Suomen merimuseo Vellamo, Satama Areena -tapahtumakeskus ja vuodesta 2024 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n kampus. Kotkan sataman rautatieasemaa ympäröi myös Kotkan kansallinen kaupunkipuisto.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Asemanseudun
kehittäminen

Kotkan sataman asemanseudun synty ja kehitys liittyvät satamatoimintojen siirtymiseen pois perinteiseltä Kantasataman alueelta. Mussalon syväsatama valmistui 1989 ja siinne siirtyivät neste- ja konttiliikenne. Kotkan kaupunki on pyrkinyt kehittämään aluetta osaksi keskustaa ja kulttuurin, tapahtumien ja kaupan alueena. Vuosituhannen vaihteessa valtio teki päätöksen Suomen merimuseon siirtämisestä Helsingistä Kotkan satamaan. Merimuseon ja Kymenlaakson museon yhteinen rakennus Vellamo valmistui 2008. Alueesta on tehty arkkitehtitoimiston luonnos vuonna 2005 ja masterplan 2010. Vuonna 2013 ulkomainen kiinteistökehittäjä sai suunnitteluvarauksen outlet-kylän kehittämiseen Kantasataman alueelle. Kehitysyhtiön ja kaupungin välillä tehtiin maankäyttösopimus vuonna 2015 ja molemmat osapuolet edistivät kaupan ja matkailupalveluihin keskittynyttä hanketta aktiivisesti. Rahoitusongelmat viivyttivät kuitenkin suunnitelmien toteutumista ja vuonna 2020 Kotkan kaupunki purki maankäyttösopimuksen. Vuonna 2016 XAMK päätti keskittää Kotkan kampuksensa Kantasatamaan ja maankäyttösopimuksen purkamisen jälkeen kaupunki on kehittänyt aluetta itsenäisesti muun muassa rakennuttamalla tapahtumakeskus Satama Areenan.

Teollinen ja satamatoiminta eivät ole kokonaan loppuneet Kantasatamasta, mikä osaltaan on varmistanut rautatieyhteyden säilymisen. Kotkan sataman seisake perustettiin 1998. Seisakkeella on matala laituri ja kaksi pientä katosta, mutta ei muita palveluita. Sijainti ahtaasti meren ja Palotorninvuoren välissä hankaloittaa pysäköinnin ja liityntäliikenteen järjestämistä asemalle. Harva ja vain Kouvolan suuntaan vievä junaliikenne on Kotkassa myös linja-autoliikennettä vähämerkityksisempi, eikä paikallisliikenteen ajoaikojen kannalta lähtö Kotkan sataman asemalta kannata, etenkin kun suurin osa linjoista kulkee joka tapauksessa Kotkan rautatieaseman kautta. Matkakeskuksen tapaisen terminaalin mahdottomuuden vuoksi painopiste on kävely-yhteyksien sujuvoittamisessa Kotkan sataman asemalta keskustaan ja linja-autoterminaaleihin.

Kantasataman lisäksi myös Kotkan ratapihalla Kotkan sataman aseman länsipuolella on suunnitteilla maankäytön muutoksia sisääntulotien muutosten myötä. Uusi Satamakatu linjataan kasvavien liikennemäärien vuoksi rautatien varteen ja samalla vapautuu kehitettäväksi uusia asuintontteja.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Tapahtumassa
seuraavaksi

Kantasataman alueella on valmisteilla uusi asemakaava, jossa otetaan huomioon outlet-hankkeen kariutuminen. XAMK:n kampus valmistuu vuonna 2024 ja se lisää kävijöitä alueella, mikä saattaa heijastua pysäköinnin niukkuutena Kantasatamaan suunniteltujen pysäköintilaitosten viivästyttyä. Toisaalta opiskelijoiden liikenne kampusten välillä voi lisätä myös junamatkustusta. Uuden Satamakadun ja siihen liittyvien asuntorakentamishankkeiden toteutuessa väkimäärä aseman läheisyydessä kasvaa. Kotkan sataman rautatieaseman tuntumasta salmen yli Vasikkasaareen on kaavailtu kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä. Tämä lisäisi merkittävästi aseman ja Kantasataman saavutettavuutta Hovinsaaren suunnasta, mutta yhteyden toteutumisesta ei ole aikataulua.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Yhteystiedot

Lilian Pallas, etunimi.sukunimi@kotka.fi