Kuopio
Kuopion pitkään valmisteltu asemanseudun matkakeskus luo uutta ilmettä kaupunkirakenteen nivelkohtaan
Pysäköinti
- autot: saattopaikkoja matkakeskuksen ja rautatieaseman pihalla, n. 500 paikkaa matkakeskuksen pysäköintitalossa sekä rautatie- ja linja-autoasemilla, kaikki maksullisia, joitakin latauspaikkoja; lähellä 235 maksullista paikkaa Haapaniemenkadun pysäköintitalossa, maksullisia kadunvarsipaikkoja aseman eteläpuolella
- polkupyörät: yleisessä käytössä n. 400 paikkaa
Junaliikenne arkisin: 13 junaa/vrk
Muut joukkoliikenneyhteydet: kauko- ja seutubussiliikenne matkakeskuksesta, paikallisbussipysäkit matkakeskuksen länsi- ja pohjoispuolella
Matkustajamäärät (2019): n. 1800 hlö/vrk
Kaupalliset ja julkiset palvelut: kaupunkipyöräasemia, päiväkoti, päivittäistavarakauppa, kahviloita, ravintoloita, kioski, kukkakauppa, parturi, lukuisia toimijoita toimistotiloissa
Maanomistus:
- asema: VR-Yhtymä Oyj, Väylävirasto
- pysäköintialueet: VR-Yhtymä Oyj, kaupunki, yksityiset
- yleiset alueet: VR-Yhtymä Oyj, kaupunki, yksityiset
- kehitettävät alueet (Vanhan aseman alue): VR-Yhtymä Oyj, Senaatin asema-alueet Oy, yksityiset
Aseman luokitus
Kaukoliikenteen 1b-luokka
Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)
Palvelutaso
Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta
Kehitysvaihe
Kehitystyöhön osallistuvat tahot
- kaupunki
- valtio (Väylävirasto, VR)
- yksityiset (rakennusliike)
Asemanseutu
alueena
Kuopion rautatieasema ja matkakeskus sijaitsevat välittömästi keskustan ruutukaava-alueen pohjoispuolella. 1880-luvulla Kuopioon asti valmistunut Savon rata on muodostanut rajan keskusta-alueen kasvulle ja Maaherrankadun alikulku oli pitkään ainoa väylä radan toiselle puolelle. Aseman pohjoispuolella kaupunkirakenne onkin väljempää ja asuntovaltaista ja Kuopion Iso hautausmaa vie suuren alueen aseman koillispuolelta. Puijon virkistysalue alkaa puoli kilometriä asemalta pohjoiseen. Aiemmin idempänä ja hankalasti radan pohjoispuolella sijainnut Kuopion rautatieasema siirtyi nykyiselle paikalleen uuden asemarakennuksen valmistuessa 1934. Vuonna 1959 myös linja-autoasema siirtyi aseman pohjoispuolelle ja aiemmin keskilaitureille johtanutta alikulkua jatkettiin 1960-luvulla linja-autoasemalle asti. Valtakunnallisena solmukaupunkina Kuopion asemanseutu palvelee koko Pohjois-Savon liikennettä ja matkaketjuja.
Asemanseudun
kehittäminen
Uuden vuosituhannen koittaessa sekä tilojen käytettävyys että asema-alueen saavutettavuus alkoivat jäädä jälkeen vaatimustasosta. Alue koettiin keskeneräisen oloiseksi ja pysäköinti oli niukkaa ja epämääräisesti järjestetty. Valtakunnallisen matkakeskushankkeen myötä myös Kuopio ryhtyi kehittämään alueella jo sijaitsevia asemia moderniksi matkakeskukseksi. Matkakeskuksesta valmistuivat yleis- ja hankesuunnitelmat 2000-luvun alkuvuosina ja niiden hyväksymisen jälkeen kaupunki siirtyi kaavoittamaan aluetta.
Matkakeskuksen toteutus on kuitenkin ollut pitkä ja monimutkainen prosessi ja matkakeskuksen ideaa on jouduttu miettimään uudestaan yhteiskunnan ja markkinoiden kehittymisen myötä. Asemakaavan ensimmäinen valmistelukierros kaatui maanalaisen pysäköinnin tulvariskeihin ja kiinteistökehittäjän vetäytymiseen. Seuraavassa vaiheessa toteutusta tavoittelivat kilpailevat kiinteistökehittäjät omine konsepteineen ja kaupunki valitsi konsepteista toisen uuden kaavavalmistelun pohjaksi. Samanaikaisesti hule- ja tulvavesien hallintaan liittyneen EAKR-rahoituksen hakeminen lukitsi osan ratkaisusta entisen kaavan mukaiseksi, koska rahoituksen saamista ei haluttu vaarantaa kaavaprosessilla. Asemakaava eteni ehdotusvaiheeseen, mutta prosessi pysähtyi maakäyttösopimuksen puutteeseen ja rakennuttajan vetäytymiseen. Tauko johti kehittämiskonseptin päivittämiseen markkina-analyysien avulla. Julkisen markkinavuoropuhelukutsun myötä kaupunki ja VR yhdessä löysivät viimein rakennushankkeelle toteuttajan ja yhteistoimintasopimus mahdollisti kaavan valmistumisen.
Asemanseudun kehitys on edennyt rakentamisen loppuvaiheeseen. Matkakeskustoiminnot sisältävä talonrakentaminen on jo valmistunut kolmessa vaiheessa vuosina 2021-23 radan molemmille puolille. Alueelle toteutettiin alueen palveluihin integroidut matkustajia palvelevat toiminnot kuten esim. odotusalueet, aikataulukuulutukset ja lukuisat aikataulunäytöt. Alueen esteettömyyttä on erityisesti parannettu mm. alueella toteutetulla ääniopastusjärjestelmällä. Rata-alueella Väylävirasto käynnisti vuonna 2021 ratapihan uudistushankkeen, joka on parhaillaan toteutuksessa. Tämä hanke tähtää esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen sekä junaliikenteen täsmällisyyteen ja kustannussäästöihin.
Vuonna 2024 ratatöiden myötä valmistuva hankekokonaisuus palveluineen kattaa henkilöratapihan sekä linja-autoaseman ja rautatieaseman alueet. Erilaisia palveluja sijoittuu koko alueelle. Työpaikkoja kokonaisuudessa on n. 500, asukkaita n. 500 ja uutta rakentamista n. 51 000 km².
Asemanseudun alueen itäpuolella sijaitsevan tavararatapihan uudistaminen valmistuu myös 2024 Väyläviraston toimesta. Tällä ns. vanhan aseman alueella Senaatin asema-alueet Oy:n ja yksityisen maanomistajan omistamia alueita kehitetään asumispainotteiseksi lähivuosina tavararatapihan uudistuksen jälkeen.
Tapahtumassa
seuraavaksi
Väyläviraston ratapihojen uudistushanke valmistuu vuonna 2024. Kaupungin strategiassa painottuu viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne, mikä tarkoittaa asemanseudun matkustajapalveluiden kehittämistä jatkossakin. Runkobussilinjat, matkatavarasäilytys, pyöräpysäköinti ja matkakeskuksen uudet informaationäytöt sekä Puijonkadun uudistustyöt ovat lähiaikoina toteutuvia tavoiteltavia parannuksia asemanseutuun liittyen. Myös vanhan rautatieaseman toivotaan uudistuvan ja jatkavan osana matkustajien palvelukokonaisuutta. Savilahti on keskeinen kaupungin kärkikehittämisalue, jonne tavoitellaan myös kaukojunien pysähdyspaikkaa. Pidemmällä aikavälillä Kuopio tavoittelee myös lähijunaliikennettä, mikä korostaisi nykyisenkin asemanseudun merkitystä.
Yhteystiedot
Antti Niskanen, etunimi.sukunimi@kuopio.fi