Lahti
Matkakeskuksen jälkeen Lahden asemanseudun kehitys laajenee koko Radanvarteen
Pysäköinti
- autot: 57 paikkaa pysäköintitalossa, 140 paikkaa pysäköintialueilla
- polkupyörät: 210 paikkaa
Junaliikenne arkisin: 71 junaa/vrk
Muut joukkoliikenneyhteydet: Matkakeskuksessa kaukoliikenteen terminaali, pääosa paikallisliikenteen linjoista matkakeskuksen kautta
Matkustajamäärät (2019): n. 4800 hlö/vrk
Kaupalliset ja julkiset palvelut: ravintoloita, kahviloita, kioski, yhteiskäyttöautoja
Maanomistus:
- asema: VR-Yhtymä
- pysäköintialueet: kaupunki, VR-Yhtymä
- yleiset alueet: kaupunki, VR-Yhtymä
- kehitettävät alueet: kaupunki, Senaatin asema-alueet, yksityinen
Aseman luokitus
Kaukoliikenteen 1a-luokka
Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)
Palvelutaso
Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta
Kehitysvaihe
Kehitystyöhön osallistuvat tahot
- kaupunki
- valtio (Väylävirasto, Senaatin asema-alueet)
- yksityiset (maanomistajat)
Asemanseutu
alueena
Lahden rautatieasema sijaitsee Lahden keskustan eteläpuolella noin 800 metrin päässä Lahden torilta. Lahden Urheilukeskukseen radanvarren alueen länsipäässä on reilu kilometri. Lahti on viimeinen niin sanottu vanha kaupunki ja ensimmäinen rautatien synnyttämä, sillä Riihimäki-Pietari -rata yhdisti Lahden rataverkkoon jo vuonna 1869. Lahden kaupunki syntyi rautatie- ja vesikuljetusreittien yhtymäkohtaan ja aikoinaan rautatie on palvellut myös Lahden Vesijärven satamaa. Nykyinen rautatieasemarakennus on valmistunut 1935 ja paikallaan jo kolmas. Lahti on ollut rautatien risteysasema viime vuosisadan vaihteesta lähtien, kun kapearaiteinen, myöhemmin valtion leveäraiteiseksi radaksi muutettu Lahti-Loviisa -rata valmistui. Tämä ja Lahti-Heinola -radat palvelevat nykyisin vain tavaraliikennettä. Teollisuuspainotteinen Lahden asemanseutu, kuten koko kaupunkikin, kärsi 1990-luvun laman vaikutuksista. Lahden väkiluku kääntyi uudestaan kasvuun 1999 valmistuneen Helsingin moottoritien ja 2006 valmistuneen Kerava-Lahti -oikoradan myötä, mikä on lisännyt pendelöintiä pääkaupunkiseudulle. Lahden suunnittelu nojaa valtuustokauden mukaiseen yleiskaavasykliin, johon kuuluun myös strategian päivitys. Lahti tähtää strategiassaan johtavaksi ympäristökaupungiksi, jonka onnistumisen mittareina toimivat hiilineutraalius, kävijämäärät, keskustan viihtyisyys ja kestävä rakentaminen. Lahden kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa tehdään parhaillaan jo toista kertaa. Lahti tähtää hiilineutraaliuteen jo vuonna 2025, mutta liikenteen päästöt ovat tavoitteen suurimpana hidasteena.
Asemanseudun
kehittäminen
Lahden asemanseudun kehittäminen alkoi jo vuosituhannen alussa, kun sekä oikorataan liittyvät muutokset että valtakunnallinen matkakeskusten kehittämisohjelma ohjasivat työtä ydinasemanseudulla. Rautatieaseman raiteisto ja laiturit uudistettiin, liityntäpysäköintiä lisättiin, asematunneli uudistettiin etenkin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien kannalta ja itse asemarakennus saneerattiin perusteellisesti. Radan alittavan Uudenmaankadun pysäkeiltä rakennettiin esteettömät yhteydet asemalaitureille, mutta muuten linja-autoliikenteen yhdistäminen rautatieliikenteeseen jäi toteutumatta. Kasvava liityntäliikenteen tarve ja asemanseudun teollisuuden poistuminen korostivat kuitenkin tarvetta laajemman alueen kehittämiselle. Asemanseudun kehittämisajatukset nousivat esiin keskusteluissa valtion kanssa ja radanvarren ideakilpailu otettiin mukaan vuoden 2013 MALPE-kasvusopimukseen. Sopimuksessa huomioitiin myös liityntäpysäköinti ja valtatien 12 siirtäminen aseman edustan Mannerheiminkadulta uudelle Lahden eteläiselle kehätielle. Matkakeskuksen rakentaminen rautatieaseman yhteyteen käynnistyi ja vuonna 2016 kaukoliikenteen linja-autot muuttivat vanhalta linja-autoasemalta matkakeskukseen. Asemasta itään olevalle Askonalueelle valmistui toimistorakentamista ja matkakeskuksen länsipuolelle on rakentunut asuinkortteli. Myös lounaassa radan toisella puolella sijaitsevan Starkin eli Vahva-Jussin alueen rakentaminen on alkanut. Silloinen Liikennevirasto, Lahti ja Hollola solmivat 2017 sopimuksen Lahden eteläisen kehätien rakentamisesta ja valtatie 12 siirtyi uudelle reitille 2020. Rauhoittuneen Mannerheiminkadun ja radan väliin jää pitkä Radanvarren alue, jota Lahti kehittää osaksi keskustaa. Vapautuneiden alueiden kaavoitus on tapahtunut ripeästi ja maankäytön kehitystä edistävät monitoimijaiset alueelliset hankeryhmät. Kaavojen toteutuminen on ollut kuitenkin odotettua hitaampaa.
Tapahtumassa
seuraavaksi
Asemanseudulle valmistellaan yleissuunnitelmatasoista tarkastelua maankäytön tavoitteista, joihin kuuluvat muun muassa julkinen rakentaminen ja tavaraliikenteen toimintojen siirtäminen pois Lahden ratapihalta. Matkakeskuksen länsiosan kaavaa uudistetaan, koska alkuperäisessä kaavaratkaisussa suunnitellulle maanalaiselle liityntäpysäköinnille ei ole toteutumisedellytyksiä vaan alueelle tavoitellaan pysäköintitaloa ja palveluita. Myös Mannerheiminkadun pohjoispuolelta on vapautunut toimistokortteleita, joiden kaavoitus on käynnissä. Sekä matkakeskuksen länsi- että itäpuolella on lisää kehitettäviä alueita. Vaikka Lahti on kasvava kaupunki, ongelmaksi on muodostunut aiemmalta käytöltä vapautuvien alueiden suuri määrä suhteessa kiinteistömarkkinoiden kysyntään. Joukkoliikenteen osalta Mannerheiminkadun kehittäminen valtatiestä kaupunkimaiseksi väyläksi mahdollistaa paikallisliikenteen paremman sitomisen matkakeskuksen alueeseen.
Yhteystiedot
Riitta Niskanen, riitta.m.niskanen@lahti.fi
