Lappeenranta
Lappeenrannan matkakeskuksen aluetta kehitetään toiminnallisesti ja sidotaan osaksi keskustaa
Pysäköinti
- autot: 24 lyhytaikaista paikkaa, 186 maksullista paikkaa
- polkupyörät: 50 paikkaa katoksessa
Junaliikenne arkisin: 16 junaa/vrk
Muut joukkoliikenneyhteydet: matkakeskuksessa linja-autojen kaukoliikenne ja osa paikallisliikennevuoroista
Matkustajamäärät (2019): n. 1500 hlö/vrk
Kaupalliset ja julkiset palvelut: ravintola
Maanomistus:
- asema: Senaatin Asema-alueet Oy (vuokrattu kaupungille)
- pysäköintialueet: Senaatin Asema-alueet Oy
- yleiset alueet: kaupunki, Senaatin Asema-alueet Oy
- kehitettävät alueet: Senaatin Asema-alueet Oy, Väylävirasto
Aseman luokitus
Kaukoliikenteen 1b-luokka
Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)
Palvelutaso
Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta
Kehitysvaihe
Kehitystyöhön osallistuvat tahot
- kaupunki
- valtio (Väylävirasto, Senaatin Asema-alueet Oy)
- yksityiset
Asemanseutu
alueena
Lappeenrannan rautatieasema sijaitsee Karjalan radalla reilun kilometrin Lappeenrannan keskustasta etelään. Aseman pohjoispuolella sijaitsee Armilanlinnan työpaikka-alue ja radan eteläpuolella Reijolan teollisuusalue. Valtatie 6 risteää ratapihan eteläpään kanssa. Rautatie saapui Lappeenrantaan vuonna 1885, kun yhdysraide Riihimäki-Pietari-radan Simolan asemalta valmistui. Lappeenrannan ensimmäinen rautatieasema, joka varhaisen kunniavieraansa mukaan sai kutsumanimen Keisarinasema, sijaitsi aivan keskustan länsipuolella. Karjalan varhainen rataverkko suuntautui ensisijaisesti Viipuriin ja sivuradat rakennettiin lähtökohtaisesti Saimaan vesiliikenteen jatkoyhteyksiksi. Lappeenrannan pääasiallinen rautatieasema siirtyi nykyiselle paikalleen 1934, kun rata Imatralle ja Vuoksenniskalle valmistui. Toisen maailmansodan aluemenetykset tarkoittivat myös rautatieyhteyksien mullistusta, kun moni risteysasema jäi menetetyn Karjalan alueelle. Korvaavat ratayhteydet valmistuivat vaiheittain vuoteen 1966 mennessä ja nykyinen Kouvola-Joensuu-ratayhteys muodostui. Lappeenranta sai matkakeskuksen vuonna 2000, kun linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen ja 1930-luvulla valmistunut asemarakennus saneerattiin yhteiseksi odotustilaksi. Asemanseudun sijainnin vuoksi paikallisbussien pääasiallinen vaihtopysäkki on yhä keskustassa ja paikallisliikenteen vuoroväli keskustan ja matkakeskuksen välillä on arkisin noin 15 minuuttia. Asemanseudun nostaminen osaksi keskustaa sisältyy yleiskaavan tavoitteisiin.
Asemanseudun
kehittäminen
Henkilöliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet Lappeenrannassa ja tarve matkakeskuksen alueen toiminnalliselle kehittämiselle on noussut esiin. Lappeenrannassa on käynnistetty asemanseudun kaavaprosessi, jossa tavoitteena on erityisesti täydennysrakentaminen ja yhteyksien parantaminen. Matkakeskuksen ympäristöön vanhalle ratapiha-alueelle, nykyiselle pysäköintialueelle ja Ratakadun toiselle puolelle vanhan Armilan koulun alueelle on suunnitteilla asumista ja palveluita. Radan ali suunnitellaan alikäytävää laitureille ja edelleen Reijolan alueelle ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan suuntaan kehitetään. Pysäköinti siirtyisi radan varteen matkakeskuksen länsipuolelle. Kaavavaihetta edelsi perusselvitysten lisäksi matkakeskuksen kehittämissuunnitelman ja asemanseudun viitesuunnitelman laatiminen yhteistyössä maanomistajien kanssa. Myös ratapihalla on suunnitteilla muutoksia liittyen Luumäki-Joutseno -rataosan välityskyvyn parantamishankkeeseen. Lappeenrannan asemalla keskeisin kehitystarve on laituripolkujen korvaaminen joko yli- tai alikululla ja keskilaiturin korottaminen esteettömyysvaatimusten mukaiseksi. Lappeenrannan ratapihalla tarvitaan myös vähintään 750 metrin pituista sivuraidetta ja sen rakentaminen edellyttäisi Viipurintien sillan leventämistä.
Tapahtumassa
seuraavaksi
Asemanseudun asemakaavoitus on etenemässä luonnos vaiheeseen vuoden 2024 aikana. Maanomistusjärjestelyjen vuoksi alkuperäinen kaava-alue tuodaan päätöksentekoon vaiheittain. Asemakaavaehdotuksen julkistamisen jälkeen maanomistaja Senaatin Asema-alueet Oy järjestää tontinluovutuskilpailun. Väylävirasto suunnittelee Luumäki-Joutseno -välille kaksoisraidetta, joka parantaisi rataosan välityskykyä ja mahdollistaisi nopeuksien noston jopa 200 kilometriin tunnissa. Ratasuunnittelu väleillä Rasinsuo-Lappeenranta ja Lappeenranta-Muukko on käynnissä. Lappeenrannan ratapihan kehittämisestä ei ole vielä päätöksiä.
Yhteystiedot
Etunimi Sukunimi, etunimi.sukunimi@lapeenranta.fi
