Malmi

Asemanseutu
alueena

Malmin rautatieasema sijaitsee pääradan varrella Helsingissä, noin 11 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta. Malmilla pysähtyvät tiheästi kaupunkiraiteita liikennöivät lähijunat sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle että Keravalle. Malmi on monipuolisine palveluineen yksi Helsingin aluekeskuksista ja Koillis-Helsingin paikallisen ja seudullisen joukkoliikenteen solmupiste.

Alun perin Helsingin maalaiskunnaan Malmin kylää palvellut seisake perustettiin 1870 pian Helsinki-Hämeenlinna-radan valmistumisen jälkeen. Vanhan Hämeenlinnaan johtaneen maantien risteyksessä sijainnut seisake syntyi alun perin sotilasliikenteen tarpeiden vuoksi, mutta myös muu liikenne kasvoi vilkkaasti ja rautateiden paikallisliikenne alkoi vuonna 1886. Lähellä kaupungin keskustaa sijainneen asemakylän asutus ja liiketoiminta kasvoivat ripeästi ja Malmista muodostui maalaiskunnan hallinnollinen keskus. Malmin ensimmäiset asemat sijaitsivat nykyiseen tapaan Kirkonkyläntien pohjoispuolella, mutta ratapihan uudelleenjärjestelyjen vuoksi Malmin kolmas, nykyisinkin olemassa oleva asemarakennus laitureineen sijoitettiin sillan eteläpuolelle poikkeuksellisesti raiteiden väliin vuonna 1932. Ennen toista maailmansotaa Malmin keskusta oli muodostunut nykyisen Ylä-Malmin puolelle Kirkonkyläntien ja Malmin raitin risteykseen. Sodan jälkeen vuonna 1946 Helsingin suuressa alueliitoksessa Helsingin maalaiskunnan koko eteläinen osa liitettiin kaupunkiin, mukaan lukien kunnan keskus Malmi.

Alueliitoksen jälkeen seuraavat pari vuosikymmentä olivat hitaan, omakotivaltaisen kehityksen aikaa, kunnes Helsingin koillisen alueen osayleiskaavan myötä 1972 Malmista alettiin suunnitella Helsingin uutta aluekeskusta. Suunnittelu kesti lopulta 1980-luvulle saakka, jolloin uuden, edellisen aseman pohjoispuolelle ja radan molemmille puolille levittäytyvän asemakeskuksen rakentaminen alkoi. Nykyinen, vuonna 1986 käyttöön otettu asema sijaitsee kävelysillalla, josta on yhteydet junalaitureille. Katetun kävelysillan molemmat päät johtavat kauppakeskuksiin, joista on edelleen yhteys Ala- ja Ylä-Malmin toreille ja kävelyteiden verkostoon. Asemanseutua ympäröivien kerros- ja rivitaloalueiden rakentaminen alkoi jo hieman aiemmin ja historiallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta alueen rakennuskanta on suurelta osin 1980-luvulta. Aseman liikenneyhteydet paranivat edelleen 1990-luvulla, kun Tikkurilan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä Malmi sai uuden linja-autoterminaalin laiturien eteläpäätyyn Kirkonkyläntien sillalle ja junaliikenne tiheni metromaiseksi. 2010-luvulla aloitti lentokentälle liikennöivien junien lisäksi myös poikittainen runkolinja 560.

Asemanseudun
kehittäminen

Malmin asemanseudun toistaiseksi merkittävin kehittämissykli oli jo 1970-80 -luvuilla. Tuolloin kehittämiselle asetetut tavoitteet olivat hyvin pitkälti samat kuin monilla asemanseuduilla tällä vuosituhannella ja toteutus yhdisti tuolloinkin kaupungin, valtion ja yksityisen sektorin voimavarat. Malmin aluekeskuksen kehitystyö myös sai aikaan merkittävän maankäytön ja palvelurakenteen muutoksen ja keskuksen nopean kasvun. Suunnittelun perusratkaisu ei ole vanhentunut, mutta fyysisen rakenteen vanhenemisen lisäksi neljässäkymmenessä vuodessa tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ja alkuperäisten ratkaisujen puutteet lisäävät painetta asemanseudun uudelle kehitysvaiheelle.

Yksi perusongelma on Malmillakin raidealueen estevaikutus. Jo alkuperäisissä suunnitelmissa radan päälle suunniteltiin laajempaa kansiratkaisua, mutta toteutettavuuden helpottamiseksi rakenne typistyi nykyiseksi asemasillaksi. Laajempaan radan ylittävään rakenteeseen on suunnittelussa palattu tasaisesti sen jälkeen ja tavoite sisältyy myös 2021 hyväksyttyihin Malmin keskustan kehittämisperiaatteisiin. Samanaikaisen rakentamisen ja liikennöinnin sekä taloudellisen yhtälön lisäksi Malmin erityishaasteena kansiratkaisuissa on aseman ohittavan, nopean junaliikenteen huomiointi esimerkiksi törmäyskuormissa, mikä tuo merkittäviä lisähaasteita. Kaupallisten palveluiden osalta Malmin asemakeskus sisältää jopa kaksikin eri kauppakeskusta, mutta siitä huolimatta liikepinta-alan riittämättömyyteen herättiin jo 1990-luvun alussa. Malmin keskustassa on rajallisesti tilaa isommille kaupan yksiköille ja kaupan kilpailukyky suurien seudullisten kauppakeskusten kanssa kärsii myös sijainnista autoilun pääväylien sivussa. Raideliikenteen verkostokaupunkia rakentava Helsinki pyrkii kuitenkin ratkaisemaan saavutettavuusongelmat joukkoliikenneyhteyksien kehittämisellä ja vahvistamalla nykyistä keskustaa esimerkiksi laajentamalla liikekeskustaa myös lähikortteleihin.

Malmin asemanseutu on osa Malmin kaupunkiuudistusaluetta ja käynnissä on monia täydennysrakentamishankkeita muun muassa Vanhan Helsingintien varressa. Osaksi samaa projektia vanhan Malmin kanssa sidotun Malmin lentokentän rakentaminen lisäisi asukas- ja käyttäjämäärää seudulla merkittävästi. Maanomistajien ja muiden toimijoiden kenttä on Malmilla hajanainen ja toimijoiden verkostoa on pyritty kehittämään moneen otteeseen eri yhteyksissä. Helsingin yleiskaavan valmistuttua Malmin osallistavalla prosessilla muodostettu keskustavisio valmistui vuonna 2020 ja niistä johdetiin Malmin keskustan suunnitteluperiaatteet vuonna 2021. Nykykehittämisessä painottuvat määrällisten ja saavutettavuustavoitteiden lisäksi ilmastonäkökulma, kiertotalous esimerkiksi purkavassa uudisrakentamisessa ja sosiaalisesti tasapainoinen väestörakenne.

Tapahtumassa
seuraavaksi

Malmin kaupunkiuudistusalueella tavoitellaan 30 % kasvua asuntokantaan vuoteen 2035 mennessä. Käynnissä olevien ja suunniteltujen asuntorakentamishankkeiden lisäksi kehitteillä on merkittäviä julkisen rakentamisen kohteita. Ylä-Malmilla nykyisen sairaalan laajennus kaupungin toiseksi pääasialliseksi sairaala-alueeksi on aiheuttanut tarpeen uuden koulukampuksen suunnittelulle sairaala-alueen läheisyyteen ja Ala-Malmille on suunnitteilla Koillis-Helsingin perhe- terveys- ja hyvinvointikeskus. Liikenteen osalta suunnitteilla on rataa mukaileva pyöräilyn Pohjoisbaana ja Viikin-Malmin pikaraitiotie, jonka ulottaminen Malmin asemakeskukseen ja edelleen Malmin sairaalalle on suunnittelun lähtökohtana. Malmin aseman kehittämisessä tavoitellaan sujuvaa ja korkeatasoista vaihtoyhteyttä pikaraitiotiestä junaan ja busseihin. Myös pysäköinnin määrä ja järjestelyt asemanseudulla ovat työllistäneet suunnittelijoita. Julkisessa tilassa tehdään perusparannustoimenpiteitä ja alueen identiteettiä tukevia hankkeita kaupungin toimesta. Asemakeskuksen alueella on työstetty erillistä kehyssuunnitelmaa. Keskustelu ja yhteisen tahtotilan muodostaminen yksityisten kiinteistönomistajien sekä Senaatin Asema-alueiden kanssa jatkuu.