Salo

Turun Tunnin junaan valmistautuva Salon asemanseutu etsii uutta suuntaa kaupungin kehittämiselle

Valokuva ilta-aikaan Salon asemalaiturilta, oikealla pilkottaa Salon vanha puinen asemarakennus, jonka seinästä ulkonee valkoinen kyltti, jossa lukee sinisellä SALO. Aseman lipan alla palaa viisi pallovalaisinta, ratapihan korkeat valaisimet palavat osittain. Aseman edestä on kolmen portaan tai luiskattu yhteys varsinaiselle laiturille 1, jonka vieressä seisoo InterCity-juna. Taustalla erottuu välilaiturille johtava tunneliyhteys. Kuva on otettu 11.10.2019, kuvan oikeudet Salon kaupunki.

Pysäköinti

  • autot: 242 paikkaa, 4 invapaikkaa, aseman edessä saattopysäköintipaikkoja
  • polkupyörät: 136 paikkaa, suurin osa katettuja ja runkolukittavia

Junaliikenne arkisin: 28 junaa/vrk

Muut joukkoliikenneyhteydet: linja-autoasema 450 metrin päässä, paikallisliikenteen pysäkki n. 250 m

Matkustajamäärät (2019): n. 1000 hlö/vrk

Kaupalliset ja julkiset palvelut: kahvila asemalla, keskustan palvelut lähellä

Maanomistus:

  • asema: yksityinen
  • pysäköintialueet: Väylävirasto
  • yleiset alueet: kaupunki, yksityinen
  • kehitettävät alueet: kaupunki, yksityinen
Taustakartta Salon asemanseudusta, karttaan on merkitty ympyrät 500 metrin ja yhden kilometrin etäisyydelle Salon rautatieasemasta. Korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asemasta asuu noin 1500 ihmistä ja työpaikkoja on noin 3500. Yli 500 metrin, mutta korkeintaan yhden kilometrin etäisyydellä asukkaita on noin 3500 ja työpaikkoja noin 3000. Kartan lähde Maanmittauslaitos, asukas- ja työpaikkatietojen lähde Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen YKR-ruututietokanta.

Aseman luokitus

Aseman luokitus

Kaukoliikenteen 1b-luokka

Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)

Palvelutaso

Palvelutaso

Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta

Kehitysvaihe

Kehitysvaihe 1

Kehitystyöhön osallistuvat tahot

  • kaupunki
  • valtio (Turun Tunnin Juna Oy)
  • yksityiset

Asemanseutu
alueena

Salon rautatieasema sijaitsee aivan Salon keskustan tuntumassa. Rantaradalla sijaitsevassa Salossa pysähtyvät pikajunat ja matka-aika Turkuun on noin puoli tuntia ja Helsinkiin puolitoista. Salon rautatieasema valmistui radan avauduttua 1898. Suojeltu rakennus on tätä nykyä yksityisessä omistuksessa ja palvelee kahvilana. Salon radan ja Mariankadun välissä sijaitseva vanha asemaympäristö puistoineen on yksi maamme parhaiten säilyneistä. Radan vastakkaisella puolella sijaitsee puunkuormausalue ja Meriniityn teollisuusalue. Salon kaupungin strategiassa nostetaan tärkeäksi nopeat yhteydet sekä Turkuun että pääkaupunkiseudulle. Salo toivoo myös Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen uudelleenavaamista. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien toivotaan vahvistavan väestö- ja työpaikkakehitystä. Salon vilkastuvat investoinnit painottuvat keskustan kehittämiseen. Ilmasto- ja ympäristöohjelman avaintoimenpiteisiin kuuluu joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja palvelutason edistäminen.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Asemanseudun
kehittäminen

Salon kaupunki käsittelee asemanseutuna laajempaa, radan, Salonjoen, Mariankadun ja vanhan ykköstien rajaamaa aluetta. Alueen eteläpään asemapuisto on pitkälti suojeltu, mutta siitä pohjoiseen sijaitsee paljon teollisuudelta vapautunutta aluetta, jossa on paljon kehittämispotentiaalia. Asemanseudun kehittämiseen kytkeytyy vahvasti varautuminen ESA-rataan. Mutkaisen ja pääosin yksiraiteisen rantaradan oikaisu sisämaan puolelta on ollut suunnitelmissa ja kaavavarauksissa jo 1970-luvulta alkaen. Espoosta Lohjan kautta Saloon kulkeva oikorata nousi uudestaan aktiiviseen suunnitteluun 2010-luvulla ja säilyi myös nykyisessä hallitusohjelmassa. Asemanseudun kehittämisestä tuotettiin erillinen suunnitelma osana keskustan osayleiskaavatyötä vuonna 2011. Kehittämissuunnitelmassa asemanseutu nähtiin keskustan laajenemisalueena, käyntikorttina kaupunkiin saapuville ja suunnitelmassa varauduttiin merkittävään väestönkasvuun. Samanaikaisesti osayleiskaavaprosessin aikana tapahtunut Nokian tehtaan alasajo hyydytti kuitenkin kaupungin investoinnit moneksi vuodeksi. Kuntatalouden tasaannuttua Salo haluaa nyt edistää Turun ”Tunnin junaa” ja etenkin sen lähiliikennepotentiaalia. Tähän asti suurimmat kehittämistoimenpiteet ovat liittyneet liityntäpysäköinnin lisäämiseen. Nyt yhtenä kärkitavoitteena Salo haluaa jatkaa aseman alikulkua Meriniityn alueelle saakka, mutta se edellyttäisi puunkuormauksen siirtoa pois Salon asemalta. Salon linja-autoasema sijaitsee vain 250 metrin päässä rautatieasemalta, mutta hankalasti hahmotettavan reitin päässä. Kaupunki on pohtinut yhtenä vaihtoehtona linja-autoaseman siirtämistä lähemmäksi radan varteen.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Tapahtumassa
seuraavaksi

Viimeisin kokonaiskuva asemanseudun kehittämisestä on yli kymmenen vuotta vanha ja vaikka sen tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia, tuore yleistarkastelu asemanseudun potentiaalista ja tavoitteista on tarpeen. Salo pyrkii yleissuunnitelmassa osallistavaan prosessiin, joka toisi suunnitelmaan uusia ideoita ja toisi myös eri toimijoita yhteen. Tavoitteena on saada tästä prosessista aikaan realistisia kehityspolkuja. Yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista on, kannattaako linja-autoasema tuoda matkakeskusperiaatteen mukaisesti rautatieaseman välittömään läheisyyteen vai riittääkö yhteyksien parantaminen nykyiselle asemalle ja edelleen keskustaan. Väylävirasto ja Turun Tunnin Juna Oy valmistelevat sekä Espoo-Salo -oikoradan että Salo-Kupittaa -kaksoisraiteen ratasuunnitelmia, jotka vaikuttavat väistämättä myös Salon ratapihaan.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Yhteystiedot

Raimo Inkinen, raimo.inkinen@salo.fi

Asemanseudut