Tikkurila
Tikkurilan asemanseudun kehitys täydentyy ratikan ja erillisten hankkeiden myötä
Pysäköinti
- autot: 332 maksullista liityntäpysäköintipaikkaa, 10 invapaikkaa
- polkupyörät: 890 runkolukittavaa paikkaa, joista 164 valvotussa hallissa
Junaliikenne arkisin: 22 junaa/vrk
Muut joukkoliikenneyhteydet: paikallisliikenteen terminaali
Matkustajamäärät (2019): n. 33000 hlö/vrk
Kaupalliset ja julkiset palvelut: Kauppakeskus Dixi aseman yhteydessä
Maanomistus:
- asema: yksityinen
- pysäköintialueet: Väylävirasto, kaupunki
- yleiset alueet: kaupunki, Väylävirasto
- kehitettävät alueet: kaupunki, yksityinen
Aseman luokitus
Suuri terminaali
Aseman luokka: Matkustajamääriin ja liikenteelliseen rooliin perustuva luokitus on esitelty julkaisussa Henkilöliikennepaikkojen luokittelu ja nykytila (Väyläviraston julkaisuja 8/2022)
Palvelutaso
Palvelutaso: Matkustajapalveluiden palvelutason luokitus perustuu Traficomin keväällä 2022 tekemään kartoitukseen solmupisteiden palvelutason nykytilasta ja tämän kartoituksen arviointikriteerien soveltamiseen kartoituksen ulkopuolisilla asemilla MAL-verkoston koordinaation toimesta
Kehitysvaihe
Kehitystyöhön osallistuvat tahot
- kaupunki
- valtio (Väylävirasto, Senaatin asema-alueet)
- yksityiset (matkakeskus)
Asemanseutu
alueena
Tikkurilan rautatieasema sijaitsee Vantaalla, Tikkurilan hallinnollisen ja aluekeskuksen itälaidalla. Aivan pääradalla sijaitsevan aseman eteläpuolella virtaa Keravanjoki ja reilun kilometrin päässä etelässä on Helsingin raja ja Kehä III. Tikkurila on Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan jälkeen Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema, jossa nykyään pysähtyvät kaikki päärataa kulkevat lähi- ja kaukojunat. Tikkurilan asema on yksi Suomen vanhimmista rautatieasemista, joka on palvellut matkustajia Helsinki-Hämeenlinna -radan valmistumisesta 1862 asti. Tikkurilan alkuperäinen asema rakennettiin tiilestä, koska aseman ennakoitiin jo alun perin kasvavan merkittäväksi Kuninkaantien risteyksen ja oletetun esikaupunkikehityksen vuoksi. Tikkurilan taajaman kehitys oli kuitenkin hidasta, vaikka rautatien tulo olikin pohjana radan itäpuolen väritehtaan pitkälle teollisuushistorialle. Vuonna 1946 Helsingin suuren alueliitoksen vuoksi Helsingin maalaiskunnan uusi hallinnollinen keskus alkoi muodostua Tikkurilaan. Maaltamuutto ja kaupungistuminen moninkertaistivat nopeasti maalaiskunnan väkiluvun ja sittemmin Vantaan kaupungiksi muuttuneen kunnan raideliikenne kehittyi aluerakentamisen rinnalla. Pääradan kolmas raide ulotettiin Tikkurilaan ja Hiekkaharjuun 1972 ja paikallisliikenteessä siirryttiin sähkömoottorijunien käyttöön. Tikkurila sai uuden rautatieaseman 1978. Vanha tiiliasema toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseona. Ratapihan eteläosaan rakennettiin myös laituripolun korvaava alikulku. Ratapihan kehitys jatkui edelleen 1990-luvulla, kun pääradalle rakennettiin neljäs raide Hiekkaharjuun asti ja seudullinen lähiliikenne erotettiin Tikkurilan kaupunkiradan itäiselle raideparille. Samassa yhteydessä remontoitiin myös Tikkurilan aseman laiturit. Kaukojunat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa vuosituhannen vaihteessa, kun Vantaa sitoutui järjestämään suoran linja-autoyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoasemayhteyden lisäksi matkustajia Tikkurilaan ovat tuoneet 1990-luvun vaihteessa avautuneet tiedekeskus Heureka ja nykyinen Sokos Hotel Vantaa. Tikkurilasta on muodostunut Vantaan nopeimmin kasvava kaupunginosa. Vantaan strategian painopisteenä ovat kukoistavat kaupunkikeskukset, ja Tikkurilankin kehitystä seuraa luottamushenkilöistä koostuva seurantaryhmä.
Asemanseudun
kehittäminen
Tikkurilan palvelujen ja rakenteen kehittäminen keskustamaisemmaksi on ollut Vantaalle pitkäaikainen tavoite. Sijainti pääradalla ja yhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat olleet vahvuus Tikkurilan kehittämisessä. Marja-ratana, eli Martinlaakson radan jatkeena alkunsa saanut Kehärata kirjattiin varauksena Vantaan kaavoihin jo 1980-luvulla ja yleissuunnittelu radasta alkoi 2002. Kehäradan rinnalla Vantaa suunnitteli Tikkurilaan matkakeskusta, joka yhdistäisi alueella jo sijainneen bussiterminaalin, rautatieaseman, kaupallisia palveluita ja uusia yhteyksiä Tikkurilan keskustasta radan itäpuolelle. Asemakeskuksen suunnittelussa otettiin huomioon varautuminen kahteen lisäraiteeseen nykyisten itäpuolelle, minkä vuoksi asemaa täytyi siirtää noin 70 metriä pohjoiseen, koska aiempi aseman sijainti olisi uusille laitureille liian ahdas. Asemakeskuksesta suunniteltiin korkeimmillaan 12-kerroksista, mikä on jyrkkä vastakohta aiemmalle vaatimattomalle 1970-luvun asemalle ja muodostaisi Tikkurilaan uuden maamerkin ja sisääntulon. Asemakeskuksen konseptointia edistettiin eri konsulttiyrityksillä tuotetuilla selvityksillä. Merkittäväksi piirteeksi nousi rakentaminen ratapihan päälle, koska Kehäradan laiturit ja bussiliikenteen terminaalit sijaitsivat ratapihan eri puolilla. Ratapihan ylittävä rakenne tarkentui lopulta leveäksi ja valoisaksi asemasillaksi. Asemakeskuksen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2012 ja keskuksen ensimmäinen osa valmistui alkuvuodesta 2015 juuri ennen samana vuonna valmistunutta Kehärataa. Asema- ja kauppakeskuksen toinen osa valmistui vuonna 2017 entisen rautatieaseman paikalle. Keskuksen viimeinen, eteläpään osa odottaa vielä toteutumistaan. Asemakeskuksen kanssa samaa aikaa valmistui myös asuntorakentamista Ratatien vastakkaiselle puolelle. Tikkurilan kaavarunko tehtiin 2015, mutta nopean kasvun vuoksi uusi kaavarunko hyväksyttiin jo vuonna 2023. Vantaan tavoitteena on jatkaa Tikkurilan keskustaa radan itäpuolelle ja kävelyakseli yhdistäisi radan molemmat puolet.
Tapahtumassa
seuraavaksi
Tikkurilan uuden kaavarungon valmistuttua käynnissä on nyt keskustan kehittämissuunnitelman laatiminen. Asemanseutu on keskeinen, kun Tikkurilan keskustan kävely-ympäristöä pyritään parantamaan. Radan itä- ja länsipuolen välisten kävely-yhteyksien parantamiseksi suunnitteilla on kävelysilta Männistönpolulta Ratatien yli asemakeskukseen ja edelleen asemasillan läpi radan itäpuolelle. Valmisteilla on myös keskitettyjä pysäköintiratkaisuja helpottava pysäköintiyhtiö, minkä toivotaan sujuvoittavan kehityshankkeiden rakentumista. Kaupungin kärkihanke radan itäpuolella on nykyisen pysäköintikentän paikalle rakennettava Osaamiskampus ja sen kaava on juuri hyväksytty. Etelämpänä Väritehtaan kaavarunko on valmisteilla. Tikkurilankin kehityksen kannalta suurin hanke on tällä hetkellä Vantaan ratikka, jonka toteutuksesta on tehty jo ehdollinen päätös. Idästä Mellunmäestä ja Hakunilasta kohti Pakkalaa ja Lentokenttää kulkeva ratikka tulisi alittamaan radan aseman pohjoispuolella ja pysäkiltä olisi suora yhteys junalaitureille.
Yhteystiedot
Janne Juntunen, janne.juntunen@vantaa.fi
