Kehittäminen

Kilpailukykyinen raideliikenne

Rautatieliikenteen merkitys alueiden saavutettavuudessa on keskeinen, ja sen vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen. Kilpailukykyinen raideliikenne edistää liikkuvuutta, vähentää ympäristöhaittoja ja tukee alueiden taloudellista kehitystä.

Raideliikenteen suosio on ollut kasvussa, mutta pandemian jälkeen henkilöliikenteen junamatkojen määrä ei ole noussut koronaa edeltävälle tasolle. Helsingin seudulla se on toipunut pandemian aiheuttamasta kysyntäkuopasta bussiliikennettä nopeammin.

Valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne12) keskittyy raideliikenteen kehittämiseen, tavoitteenaan turvata riittävä rahoitus raideinfrastruktuurin kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen.

Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle pyrkii lisäämään ja monipuolistamaan rautatieliikennepalveluja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston raportti tarkastelee kilpailun vaikutuksia henkilö- ja tavarajunaliikenteessä sekä Suomen että Euroopan rautatiemarkkinoilla.

Toimiva ja vähähiilinen arki

Rautatieasemat ovat tärkeitä solmukohtia vähähiilisen arjen mahdollistajina. Asemien palvelutarjonnan parantaminen ja liityntäliikenteen sujuvoittaminen tekevät asemista toimivan arjen keskipisteitä. Pienipäästöisen kaupunkielämän kannalta asemilla tulisi olla tarjolla perusmatkustus- ja liikkumispalveluja. 

Parantamalla asemien palvelutarjontaa ja sujuvoittamalla niihin suuntautuvaa liityntäliikennettä, tehdään asemista toimivan arjen mahdollistavia kokonaisuuksia. Pienipäästöisen ja kestävän kaupunkielämän näkökulmasta on ihanteellista, että asemilla olisi vähintään perusmatkustus- ja liikkumispalvelut saatavilla. Näitä palveluita ovat monitoimikioskit, turvalliset pyöräpysäköintialueet, liityntäpysäköinti sekä julkinen liityntäliikenne. Asukasluvun noustessa arkipäivän tarjoamien palveluiden määrä ja erilaisten palveluvaihtoehtojen kirjo myös lisääntyvät. HSY esittelee aihetta analyysissä asemaseutujen kehittämisestä liikepaikkoina erityisesti vähähiiliselle liiketoiminnalle.

Sujuvat matkaketjut

Väyläviraston asemanseutuhankkeiden hankehallinnan yleiskuvaus korostaa asemanseutujen verkostomaista keskinäisriippuvuutta, sillä jokainen raideliikenteen matkaketju sisältää vähintään kaksi eri asemaa ja siten kummankin aseman houkuttelevuus ja toimivuus vaikuttavat koko matkaketjuun. 

Matkaketjuissa olennaisena osana on toisaalta toimivat pysäköintiratkaisut ja toisaalta last-mile siirtymä, jossa matkustaja pääsee asemalta määränpäähänsä. Ilman toimivaa liityntäliikennettä, asemanseutujen käytettävyys heikkenee suhteessa muihin kulkutapoihin.

Esteettömyys

Liikenne 12 -suunnitelmassa on käsitelty asemanseutujen kehittämistä ja ratapihojen tehokkuutta väyläverkon parantamisen näkökulmasta. Asemanseutujen ja ratapihojen ympäristöihin liittyen on otettu huomioon esteettömyyssuunnittelu ratapiha- ja asemanseutuprojektien yhteydessä. Tämä kattaa asematilojen ja laituriyhteyksien suunnitteluratkaisut, aseman ja kiinteistön palvelut sekä sisä- että ulkotiloissa (mukaan lukien tasonvaihdot, asiointipisteet, wc-tilat, opastus ja valaistus), liityntä- ja saattoliikenteen pysäköintialueet sekä niihin johtavien reittien esteettömyyden. 

Haasteita riittää, sillä Traficomin selvityksen mukaan henkilöjunaliikenteen liikennepaikkojen laitureista hieman yli 30 % on esteettömyyden kannalta liian matalia. Vammais- ja vanhusjärjestöjen tekemän kyselyn tulosten mukaan rautatieasemien esteettömyydessä on pääosin havaittu tyytymättömyyttä.

Kaupalliset palvelut ja elinvoima

HSY:n toteuttama analyysi asemaseutujen kehittämisestä liikepaikkoina toteaa tiiviisti elinvoimaisten asemanseutujen edellyttävän : “Riittävän paljon, riittävän lähellä, riittävän tiivistä, riittävästi elinkelpoisuutta”. Mitä enemmän asukkaita on asemanseudun lähiympäristössä, sitä enemmän palveluilla on asiakaspotentiaalia. Asemanseudun houkuttelevuuteen asuinpaikkana ja toimivana solmukohtana vaikuttavat palvelut.  

Väliaikaisilla ratkaisuilla (kuten esimerkiksi palvelukonteilla) sekä vaikkapa nouto- ja jakamistalouteen liittyvällä liiketoiminnalla voidaan lisätä asemanseutujen toimivuutta jo ennen varsinaista rakentamista.

Asemaseudun toimijat ja roolit

Asemanseutujen kehittäminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä, sillä maanomistajia on useita ja heidän intressinsä ja kehittämisaikataulunsa ovat erilaisia. Asemanseutujen kehittämisedellytykset kytkeytyvät myös kiinteästi kaupungin kokonaistilanteeseen ja kiinteistöjen kysyntään. MAL-verkoston Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -työssä tuotiin suosituksia yhteisten periaatteellisten toimintamallien luomiseen asemanseuduilla.

Asemanseuduilla tarvitaan järjestäytynyttä yhteistyötä, olipa kysymys nykyisen käytön ja ylläpidon parantamisesta tai laajamittaisesta asemanseudun maankäytön kehittämisestä.

Kaupunkimainen rakenne

Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hankkeen kyselyssä maankäytön kehittäminen ja sekoittunut kaupunkirakenne nousivat keskeisiksi tavoitteiksi asemanseutujen kehittämisessä. Monessa kaupungissa rautatieasema on keskustan välittömässä läheisyydessä, mutta historiallisista syistä hieman irrallaan perinteisestä kantakaupungista.  

Rautatieliikennöinnin muutosten ja talouden murroksen myötä kehittämiselle vapautuneet maa-alueet halutaan monesti sitoa kiinteämmin osaksi olemassa olevaa keskustarakennetta. Sekoittuneen maankäytön toivotaan luovan houkuttelevan, omaleimaisen ja elinvoimaisen alueen, joka toimii myös käyntikorttina aseman kautta kaupunkiin saapuville. Toiminnoiltaan monipuolinen alue voi auttaa myös optimoimaan pysäköintitarvetta eri vuorokaudenaikoina. 

Matkakeskus

Lähes poikkeuksetta seudullisesti merkittävien asemanseutujen kehityksessä huomioidaan jollain tavalla eri joukkoliikennevälineillä tehtyjen matkaketjujen sujuvoittaminen. Usein kyseessä on matkakeskus, jossa linja-autoliikenteen terminaali sijoitetaan rautatieaseman yhteyteen tai välittömään läheisyyteen.  

Idea on sinänsä vanha suomalaisessakin suunnittelussa: juna- ja bussiliikenteen yhdistäneitä keskusliikenneasemia on rakennettu jo puoli vuosisataa sitten. Matkakeskusten rakentaminen käynnistyi varsinaisesti pari vuosikymmentä sitten Liikenne- ja viestintäministeriön organisoimassa Matkakeskus 2005 -hankkeessa, jossa tavoiteltiin joukkoliikennejärjestelmän kokonaiskilpailukyvyn paranemista ja myös säästöjä eri toimijoiden yhteistyön myötä.  

Sujuvammista matkaketjuista, parantuneesta informaatiosta ja synergiahyödyistä huolimatta yhtälö ei aina ole ollut ongelmaton. Yhtenäisen matkakeskuksen sijainnin määrittää rautatieasema, mikä ei aina ole optimaalinen sijainti linja-autoliikenteen tai paikallisen matkustajan näkökulmasta. Linja-autoliikenteen markkinamuutokset, rahtikuljetusten moninaistuminen ja lipunmyyntikanavien digitalisoituminen ovat muuttaneet alkuperäisen matkakeskuskonseptin perusteita.

Kaupallinen keskus

Elinkeinojen kehittäminen, sekä liike- ja toimitilat olivat korkealla sijalla Kestävän asemayhteistyön toimintamalli -hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien tavoitteissa. Asemanseudun kehittäminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä ja taloudellisten intressien kohtaamista.  

Asemanseutu on usein houkutteleva liikepaikka ja keskustatoimintojen alueeksi kaavoitettuna asemanseudun kaupallinen kehittäminen on myös kaupungin tavoitteiden mukaista. Kauppa- tai ostoskeskus aseman yhteydessä palvelee niin matkustajia kuin paikallisia asukkaitakin. Liityntä- ja asiointipysäköinnin yhdistäminen voi olla yksi ratkaisu asemanseudun pysäköintiongelmien ratkaisussa.

Julkiset palvelut

Kaupallisten palveluiden lisäksi asemanseutu voi olla myös julkisten palvelujen keskittymä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on suunnattu koko kansalle, mutta iso osa palveluiden käyttäjistä on autottomia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hyvää saavutettavuutta joukkoliikenteellä korostetaan STN IMPRO -hankkeen tuloksissa.  

Terveys- ja hyvinvointikeskuksia onkin suunniteltu asemanseutujen läheisyyteen. Myös esimerkiksi kirjastot voidaan sijoittaa raideliikenteen solmupisteisiin. Suuri julkinen toimija voi olla merkittävä ankkurivuokralainen ja siten vauhdittaa asemanseudun kiinteistökehitystä.

Asuminen

Seudun väestönkasvu ja asuntokysyntä on usein perusedellytys mittavammalle kiinteistökehitykselle. Asuminen on erottamaton osa sekoittunutta kaupunkirakennetta ja lisäväestö asemanseudulla tukee kysyntää niin liikenne- kuin kaupallisillekin palveluille.  

Mittaviin asemakeskushankkeisiin verrattuna asuntokehitys on suhteellisesti riskittömämpää ja siten houkutteleva vaihtoehto asemanseudun suurille maanomistajille. Joukkoliikenteellä hyvin saavutettavalla alueella pysäköintinormi voi olla matala, mikä alentaa rakentamiskustannuksia ja asukaspysäköinti voidaan osittain ratkaista myös osana asemanseudun pysäköinnin kokonaisuutta.